F3A PM-kisojen jälkilöylyt

Finaali
Jaahas, taas ollaan kotona koneen ääressä et voi jotain kirjotella. Jos aloitetaan vaikka siitä finaalista.
Heti ekan finaali kierroksen jälkeen oli aika selvä että Peer jää viidenneksi, siinä oli sen verran kuitenkin haparointia muutamassa liikkeessä että se ei tuossa sakissa mitaleille riitä. David veti vähän paremmin mutta oli vaikeuksissa kovan sivutuulen kanssa.

Bernt veti hemmetin isoa ja upeata kuviota. Ola veti pienempää mutta hyvin täsmällistä. Lassin liikkeiden koko oli jostain siitä välistä. Ekan finaalikierroksen jälkeen oli vaikea sanoa mikä noiden kolmen lopullinen järjestys tulisi olemaan, kaikki veti hienosti. Pienestä tulis olemaan kiinni, mutta selvää oli että Lassi tulis ottamaan mitalin.

Toisella kierroksella David hiukan paransi, mutta Berntillä oli parin liikkeen kanssa vähän ongelmia. Vaikutti kuin olis välillä hukannut käsityksen konee asennosta. Lieneekö sitten syy tossa Axiomen nuolisiivessä, sen asentoa oli ittelläkin vähän vaikea välillä hahmottaa.

Kolmas kierros meni sitten suurin piirtein samoissa merkeissä kuin ekakin, paitsi että Lassi onnistui sen vielä voittamaan. Sitähän me ei tosin siinä vaiheessa tiedetty, 2. ja 3. kierroksen tulokset julkistettiin vasta banketissa. Tasaiselta sekin näytti. Olalla tais se vaakakierresilmukka just sillä kierroksella vähän luiskahtaa lopetus pieleen.

Lassin vahvuus oli ainakin älytön rutiini ja suoritusvarmuus. Kai siellä nyt jotain pientä virhettä jossain oli mut yhdelläkään keikalla ei mitään isoa. Berntillä välillä pääsi jotain lipsahtamaan vaikka suurin osa olikin tosi upeaa ja Olallakin jotain pientä.

Lassi on yleensä semmonen kylmän viileä jäämies, mutta kyllä sieltäkin alkoi hymyä löytyä kun banketissa alettiin tuloksia loppupäästä lukea ja eikä kolmannenkaan sijan kohdalla vielä ollut Lassin nimeä mainittu. Selkään taputtelijoita ja onnittelijoita riitti. Hyvä Lassi! Hyvä Suomi!

Finaaliohjelmasta

Tässä vois muuten siitä finaaliohjelman tarpeellisuudesta SM-kisoissa jotain sanoa. Se idea lähti siitä että 2004 ruotsin mestaruuskisoissa meikäläinen yllättäen pääsi finaaliin (kisat pohjoisessa eikä kaikki länsinaapurin huiput paikalla) ja sit 2005 PM-kisoissa kun Tuomas otti finaalipaikan ja meikä pääsi ajamaan toisen finaalin tuomarilennon. Silloin ei finaaliohjelmaa oltu Suomessa ajettu eikä kauheasti harjoiteltu joten ei se niin ihmeellisesti tietysti mennyt.

Tästä viisastuneena 2006 tai 2007 tais sit olla finaaliohjelma SM-kisoissa ekan kerran käytössä. SM-sijoitusten puolesta sillä ei ole suurta merkitystä ollut, kärjen järjestys ei ole finaalissa yleensä muuttunut. Eroa kilpailijoiden välillä on yleensä ollut sen verran että finaalia ei tarvita sen takia että niitä eroja saataisiin kaivettua. Mutta ei tarttekkaan, pääasia on että finaaliohjelmaakin harjoitellaan ja käytetään SM-kisoissa jotta ollaan valmistautuneita sitten kun ja jos sitä sitten isommissa kisoissa päästään ajamaan. Nyt se homma vihdoin kantoi hedelmää.

Oma suoritus

14 sija ei tietysti kuulosta niin kivalta, tavoitteena oli parantaa omaa parasta sijoitusta vuoden 2005 kisoista joka oli 8. Onnistuin kuitenkin mielestäni tekemään sen mitä osasin, ton parempaan yksinkertaisesti tällä hetkellä sormet taivu. Jos ei olis sitä omaa parastaan pystynyt antamaan, se ketuttais mutta nyt on siis ihan jees fiilis.

Pisteidenkin valossa jos ottaa vertailukohdaksi Lassin niin ero oli tämän kauden SM-kisoissa ja PM:ssä samaa luokkaa, molemmissa sain noin 90% Lassin pisteistä. Kotimaassa se piisaa kakkostilaan mutta PM-kisoissa se vaan ei riitä tän korkeammalle. Taso oli kova, hallitseva mestari neljäs, kokeneet konkarit Kjell, Tommy ja Anders finaalin ulkopuolella, kaikki parhaat mukana. Jotain jäi kuitenkin hampaankoloon, eli Suomen kisoissa 2011 katotaan taas

Huolia ja murheita

Tekniikkamurheilta ei säästytty. Jänniä nää vehkeet kuinka ne voi kestää satoja ja tuhansia harjoituslentoja mutta se neljä kisakierrosta on välillä kiven alla.

Kolmannella lennolla mulla alkoi YS:n pörinä vahvistua parin ekan liikkeen jälkeen ja lennon loppupuolella oli jo aika makeat saundit. Vedin kuitenkin keikan loppuun. Pelkäsin että pönttö olisi irti headeristä ja runko pitäis putsata lennon jälkeen pulloharjalla (Abbrassa on aika avoin rakenne). Lennon jälkeen selvisi että Hatorin headeri oli murtunut juurestaan, öljyä oli kyljessä ja siivessä mutta ei onneksi koneen sisällä. Headeri vaihdettiin ja neljäs lento vedettiin ilman ongelmia. EM- tai MM-kisoissa olis varmaan päässyt lennon jälkeen uusinta melumittaukseen ja se keikka olis ollut siinä, PM:ssä onneksi on vähän rennompi meininki joten selvittiin säikähdyksellä.

Sami oli ladannut lähettimensä (Futaba 12FG) illalla (pienellä virralla ja latausliittimen kautta) mutta aamulla se ei enää käynnistynyt. Tutkimukset osoittivat että akussa oli kyllä virtaa mutta pari pintaliitoskomponenttia lähettimen sisällä olivat päästäneet siniset savut pihalle. Tutkimuksia ei sen pidemmälle kannattanut jatkaa vaan Lassin lähettimeen ohjelmoitiin Samin kone, asetuksia ei tietenkään ollut muistikortilla tms vaan ne piti arvata. Onneksi järjestäjät kuitenkin sallivat yhden trimmilennon kisan tauolla.

Janin viimeisellä lennolla koneen kylkeen asennettu kaukohehkun DC-liitin petti. Ei hehkua. Moottori saatiin käyntiin ja sallitun 3min sisässä lentoon mutta viimeinen liike meni yliajalle ja nollattiin. Kiire tietysti näkyi myös alkupuolen liikkeissä.

Muillakin oli murheita. Anders Johansonin kone sammui kisalennon aikana. Tommyllä CDI ei oikein käynyt harjoituksissa mutta sai kisaan kondikseen. Norjan Henningillä oli starttiongelmia OS140:n kanssa parilla ekalla kierroksella, yliajalle mentiin jne. Kahella viimesellä keikalla Ola kävi ryypyttämässä pannun ja vehkeet kävi ja kukku kuten pitääkin. Alkuviikon harjoituksissa Tanskan Finn Lerager oli pistänyt Pinnaclensa päreiksi kun kone vain jatkoi kierrettä pystysyöksyssä maahan asti. Radiot (Futaba 2.4G) ja servot toimi maassa kaputin jälkeen täysin.

Tekniikasta

Aika moni ajoi FAI:ssa sähköllä, finaalissa David, Ola ja Peer veti Hackerin C50 competiton mosilla (harjaton sisäpyörijä planeettavaihteella). YS170DZ ja YS170DZ-CDI olivat käytetyimmät polttomoottorit, finalistestä Lassilla 170DZ ja Berntillä CDI. Kaksitahteja (OS140RX) oli vielä Nordicin puolella joitakin käytössä.

YS170DZ-CDI ja 19×11 huiska vaikutti tehon puolesta kisan vahvimmalta yhdistelmältä, Berntin gigalomaanisen kokoinen vaakakierresilmukka meni aika lailla vakionopeudella kovassakin tuulessa, ei hidastunut juuri yhtään siellä laellakaan. Ennen kisoja ajattelin että seuraava stunttini on todennäköisesti sähkö, nyt en enää ole varma… Varsinkin kovassa sivutuulessa sähkökoneilla lennättäneillä tuntui olevan vaikeuksia ja isompia liikkeitä suuremmalla lentonopeudella ajaneet polttiskuskit pärjäsivät paremmin.

-Kimmo-

Kuvat puhukoon puolestaan… T: Raimo
Linkki tuloksiin